Uutiset

Fintraffic vastaa vuosittain yli 500 000 junan ja reilun 82 miljoonan matkustajan turvallisesta ja sujuvasta matkanteosta Suomen lähes 6 000 kilometrin pituisella rataverkolla. Toimiva ja turvallinen raideliikenne rakentuu kuitenkin usean toimijan tiiviistä yhteispelistä. Kertaa tästä eri rautatietoimijoiden työnjako.

Aikataulunmukainen junaliikenne voi tuoda vuosittain miljoonan euron säästöt ja vähentää hiilijalanjälkeä 410 tonnilla. Pienillä muutoksilla voidaan parantaa raideliikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta – ja ottaa isoja askelia kohti Suomen ilmastotavoitteita. Nämä tulivat ilmi Fintrafficin raideliikenteenohjauksen ja VR:n yhteisesti toteuttamassa sujuvuuskokeilussa.

Suomen rautateillä liikkuu vuosittain puoli miljoonaa junaa ja kymmeniä miljoonia matkustajia. Matkustajajunien lisäksi raiteilla kulkee paljon muutakin liikennettä, kuten tavarajunia ja ratatyökoneita. Fintrafficin raideliikenteenohjaus on näkymätön turvaverkko, joka varmistaa, että junaliikenne pysyy hallinnassa arjen ja poikkeustilanteidenkin keskellä: kun matkustaja kuulee junan myöhästymisestä, liikenneohjaaja on jo tehnyt kymmeniä päätöksiä tilanteen taustalla.

Digirata testaa Kouvola–Kotka/Hamina-rataosuudella ensimmäistä kertaa Suomessa automaattiajojärjestelmää (ATO). Digiradan testiradalla on tähän mennessä suoritettu laajoja koeajoja Sr1-testiveturilla, joka on varustettu modernilla, radioverkkopohjaisella ETCS-kulunvalvontalaitteella (European Train Control System). Nyt radalla alkaa testiajot myös Sm5-junayksiköillä, joihin on asennettu sekä ETCS-järjestelmä että automaattiajojärjestelmä. Testiajot tarjoavat arvokasta kokemusta eri junatyypeillä. Automaattiajoon liittyvillä testauksilla saadaan tärkeää tietoa ja oppia erityisesti Digiradan toteutusvaiheeseen.

Toteutusvaiheen toteutussuunnitelma -projektin (ToTo) alkuvuotta on leimannut projektin laajeneminen useille substanssialoille ja useiden uusien työkokonaisuuksien käynnistäminen. Erityisesti operointikonseptin ja -skenaarioiden valmistelu sekä erilaiset tekniset selvitykset ja kuvaukset ovat työllistäneet projektia merkittävästi.

Luvaton liikkuminen rautateillä on lisääntynyt viime vuodesta. Fintrafficin tilastojen mukaan elokuun loppuun mennessä on raportoitu noin 1 450 junan myöhästymistä asiattoman radalla liikkumisen vuoksi. Viime vuonna määrä samalla aikajaksolla oli reilu 1300 ja koko vuoden osalta 2021.

Operatiivinen palvelutuotanto kaikissa liikennemuodoissa ja digitaalisissa palveluissa sujui tavoitteiden mukaisesti. Myös turvallisuustaso on pysynyt hyvänä. Yhtiön strategiaa toteuttavat kehityshankkeet ovat edenneet pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan.

Fintraffic avasi toukokuussa haun rautateiden liikenneohjaajakoulutukseen. Haku oli avoinna reilut kolme kuukautta, minkä aikana hakemuksia tuli huimat 2880. Koulutus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä mukaan kehittämään suomalaista raideliikennettä ja varmistamaan sen turvallisuus ja sujuvuus. Ennätyssuuren hakijamäärän taustalla arvellaan olevan työn merkityksellisyyden lisäksi varma työllistyminen sekä hyvät mahdollisuudet edetä uralla esimerkiksi asiantuntijatehtäviin.

Junan pysähtymisalueen hahmottaminen laiturilla voi olla matkustajalle epäselvää. Fintraffic Raiteelle tehdyssä opinnäytetyössä selvitettiin sektoroinnin kehittämistarpeita ja esitettiin konkreettisia keinoja matkustajainformaation parantamiseksi niin asemilla kuin digitaalisissa kanavissakin.

Fintrafficin suuren liikennekyselyn mukaan yli puolet suomalaisista kertoo ottavansa liikenteen ympäristövaikutukset huomioon ainakin jossain määrin, kun he valitsevat säännöllisesti käyttämäänsä kulkumuotoa. Käytännön valinnoissa korostuvat silti edelleen joustavuus, turvallisuus ja kustannukset. Vain noin viidennes autoilevista suomalaisista kertoo vähentäneensä yksityisautoiluaan ympäristösyistä.

Linda Tammisalon ura rautateillä alkoi VR:llä konduktöörinä ja eteni liikenneohjaajaksi sekä myöhemmin Fintrafficin liikennesuunnittelijaksi. Hän tietää, miten alan jatkuva muutos tarjoaa mahdollisuuksia kehittyä – ja miksi Fintraffic on työpaikka, jossa osaamista arvostetaan.

Vuosi sitten perustetun Digiradan tavoitteiden kehitys- ja seurantaryhmän tavoitteena on tiivistää rautatiealan eri organisaatioiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä entisestään, jotta Digirata-hankkeesta saadaan suurin mahdollinen hyöty. Ryhmä on selvitellyt rautatiealan organisaatioiden tärkeimpiä kehitystavoitteita rautatieliikenteessä, ja sen tuloksena on perustettu uusi, automaattiajon (ATO) kokonaisuuteen keskittyvä alatyöryhmä. Sen tarkoituksena on varmistaa, että ATOn tuomat hyödyt toteutuvat.

Pohjois-Suomen rautatieliikenteen kauko-ohjausjärjestelmän uudistamishanke POKA etenee. Projektissa suunnitellaan, rakennetaan ja asennetaan Pohjois-Suomen rautatieliikenteenohjausalueelle moderni kauko-ohjausjärjestelmä. Uusi järjestelmä korvaa elinkaarensa päähän tulleen vanhan järjestelmän. Käyttöönotto on edennyt jo yli puolenvälin kokonaistavoitteestaan, ja uusi kauko-ohjausjärjestelmä saataneen tuotantokäyttöön koko käyttöalueelleen vuoden 2027 kesään mennessä.

Toteutusvaiheen toteutussuunnitelma -projektissa on kuluneen vuoden aikana tarkasteltu toteutussuunnitelman sisältöä ja kuvattu suunnitelman kokonaiskuvaa. Lisäksi tänä vuonna on aloitettu useita isoja kokonaisuuksia, joilla on toteutusvaiheen lopputuloksen kannalta merkittävä rooli.

Kesä on ratatöiden kulta-aikaa, jolloin Suomessa tehdään monipuolisesti töitä rautatieverkoston käytettävyyden parantamiseksi. Fintrafficin raideliikenteenohjauksen liikennesuunnittelun tehtävä on järjestää asioita liikenteenohjauksen sekä liikennöitsijöiden tueksi, jotta tiedetään etukäteen ajallisesti ja paikallisesti, miten ja missä ratatyö tehdään.